Someilua ja pääsiäisleiriä.

Tein vihdoin urheilija-profiilin Facebookkiin. Ajatus oli alkuun aika epämukava. Itsensä asettaminen jalustalle on ollut minulle vaikeaa. Pajulahdessa ohjaajanroolin tottui kun jatkuvasti heitettiin ihmisten eteen ohjaamaan mutta ajatus koko ajan esillä olossa somessa tuntui vähän vieraalta... Tietysti minulla on ollut tämä blogi mutta en ole sitä ennen juurikaan mainostellut lähisukulaisia pidemmälle. Tänne kirjoittaminen alkoi koska halusin pitää läheiset kartalla, sekä kehittää minun tekstin tuottamista lukihäiriön takia.

Eilen uskalsin sitten jakaa tämän blogin myös ensimmäistä kertaa myös Facebookissa Ja en kadu. Ehkä tämä on myös tarinaa mitä voin lukea kymmen vuoden päästä ja miettiä että kyllä on neiti Kakolla viirannut päässä nuoruudessa ja pahasti.

Tosiaan FB-urheilijasivujen tykkäysmäärä pudotti minut tuolilta!  Nöyrät kiitokset kaikille, jokainen tykkäys nimittäin auttaa minua jatkossa. Porukkaa oli vaikka mitä kautta! Ja tietysti Sodankylän väki ja heidän määrä hätkähdytti. Tyttö voi lähteä Lapista mutta ei Lappi tytöstä.

Ja nyt pääasiaan eli judoon. Pariisin leiriviikko jäi haaveksi, koska meitä suomalaisia ei ollut sinne kovinkaan paljoakaan lähdössä.  Viime viikonloppuna oli edustusvalmennusleiri. Viimeksi pääsiäinen ilman judoa on ollut vuonna 2006.  Pyhät ovat vaan helpointa ja parasta aikaa harjoitella.

Leiri sujui ihan leppoisesti. Nyt alkaa tuntua että keho on siinä mihin jäätiin ennen keuhkokuumetta. Jalat toimivat, enkä kompuroinut hapoissani. Tekniikka osuus oli vähän niin ja näin. Opeteltiin kahvajudoa. Itse elän liikkeestä ja sellainen kahvalla tukahduttaminen ei sovi minulle. Lisäksi sitä on minusta hirvittävän tylsää harjoitella ;). 

Herra päävalmentaja päätti myös yhdistää leiriin testauksen. Siitä oltiin montaa mieltä mutta testit siis tehtiin.  Itse olin ihan ok tyytyväinen. Vaikka leirin rasitus painoi oli hapenottokykyni parantunut viime testistä. Lisäksi olen saanut myös talven aikana lisättyä voimatasojani ja sen olen huomannut kyllä treeneissäkin. Esim. rinnallevedon tulos on talven aikana parantunut peräti 8kg. Ja kyllä tuntuu että 62,kg puolikin taitaa olla nurkan takana rinulissa. Penkkipunnerrus on se murheenkryyni ja esim. penkkivetokin oli huomattavasti parempi kuin perinteinen pena. Minun kroppa varmaan hylkii sitä liikettä. Testeistä on hyvä muistaa että ne ovat vain suuntaanantavia, eivätkä kerro absoluuttisesti onko hyvä judoka.

Larden kanssa. Kuva:Pajudo