keskiviikko 7. lokakuuta 2015

Zagrebin European Cup

Serbian kisa oli European cupiksi hyvän tasoinen. Sarjat olivat isot ja osallistujissa oli paljon kovia nimiä. Ensimmäisellä kierroksella vastaani tuli bosnialainen. Lähdin matsiin varovaisesti tunnustellen mitä olisi luvassa. No ei ollut oikein mitään luvassa, tyttö ei ollut aktiivinen enkä ollut oikeastaan pulassa missään vaiheessa. Ajoin hänelle kaksi varoitusta passiivisuudesta. Ajattelin sen riittävän, joten loppu meni rauhallisesti, kunnes viimeisellä minuutilla sain päätettyä ottelun käsilukolla.

Toisessa matsissa oli itselleni tuntematon serbialainen. Olin katsonut hänen edellisensen matsin ja päätin keskittyä blokkaamaan aloituksissa hänen hieman erilaisen otteen. Tämä onnistui, ja sain taas ajettua kaverille passiivisuusvaroituksen. Ottelun puolessa välissä vastustaja muutti omaa taktiikkaansa ja pääsi pystykieppiin sisälle. Kaaduimme molemmat mahalleen mattoon. Vastustajalla oli kuitenkin hyvin vielä ote kiinni, jolla hän sai minut hitaasti rullattua ylitseen ja selälleen. Tästä tuli wazari (7p.). Menin toisen johdosta hätääntymään, vaikka aikaa tasoitukseen olisi ollut vaikka kuinka paljon. Riskillä lähdin cross-grip otteesta lonkkaheittoon, josta serbi minut rullattua toisella wazarilla. Ihan typerää riskinottoa tuossa vaiheessa ottelua. 

Kolmas ottelu oli belgialaista vastaan. Olimme edellispäivänä pitäneet toisillemme seuraa punnituksessa ja turisseet sitä sun tätä. Häneltä olin kuullut että European cupeista poistuu kisa-aamun kontrollivaaka, jolla pyritään kontrolloimaan liian suuria painonpudotuksia. Ottelu meni kuten yleensä leireillä meidän randorit/sparrit eli tasaista vääntöä harvoilla pistesuorituksilla. Tällä kertaa kuitenkin minä vein voiton. Sain otepelillä ja hallinnalla vastustajalle kolme varoitusta.
Kisahalli
Neljänteen otteluun vastaani tuli ranskalainen, joka on menestynyt myös isommissa kisoissa. Ranskalainen oli umpivasuri ja otteli erittäin syvällä kahvalla.  Yritin aina pelata alkuun omilla otteilla hänen kahvakätensä pois. Tämä onnistui ja ranskalainen ei edes yrittänyt tehdä mitään ilman hänen lempiotetta. Tämän jälkeen sain itse varoituksen mattoonvedosta (epäonnistunut yritys). Seuraavaksi vastustaja  sai taas varoituksen passiivisuudesta ja minun varoitukset seurasivat seuraavassa aloituksessa perässä. Viimeisellä minuutilla ranskalainen sai syvän kahvansa kiinni. Taas vähän hätäköin ja pelkäsin varoitusta, joten lähdin yrittämään polvisodea. Tästä ranskalainen heivasi minut jostain ihmesuuntaan selälleen. Harmi että kisoista ei ollut livelähetystä eikä tallenteita, koska tilanne jäi kyllä mietityttämään. 


Kisasta tuli mukavasti otteluita. Reissun valmentajan mukaan hävityt ottelutkin olisi olleet hyvin voitettavissa. Lensin liian helpoista tilanteista. Lähinnä johtuivat tekemistäni virheistä. Tietty parasta judoa on aina se kun osataan hyödyntää vastustajan virheet. Mutta omat virheeni olivat enemmänkin lasten kisojen tasoa. Suosittelen kyllä kisaa kaikille suomalaisille. Tullessamme kotiin Valtosen Tommi totesi että taas on nähty Serbiasta ehkä se 200m mikä liikuttiin hotelilta kisahallille. Niimpä, harvoin tämä mitään glamouria on.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti