Hei peipposet
Ensi viikonloppuna kisaan vuoden ensimmäiset kisani Prahassa
European open:nissa. Odotuksia ei oikeastaan ole tämän alkuvuoden mennessä
plörinäksi. Treeneissä on harjoiteltu vielä perusjuttuja ilman mitään
kisakauden vivahteita. Katse on enemmänkin
jo kevään kisablokissa siellä hyviin suorituksiin pääsemisessä.
Tänään allapäin ollessani sain onneksi juteltua Sepon
kanssa. Vinkit olivat hyvät; pidä pää kylmänä, äläkä hermostu itsellesi. Ne
jotenkin saivat mielen tyyneksi, ja sopivat tilanteeseen. Pitää muistaa että nyt lähdetään aika raakileena
kisoihin. Tauti oli kuitenkin sen verran kova että sen kanssa nujertamiseen ja
toipumiseen meni se n.1,5kk. Urheilijan onni on ymmärtäväinen tukiverkosto.
Painon on normaaleissa lukemissa. Painonpudotus on aika
rutiinin omaista eikä oikein jaksa siitä vouhottaa. Eli rutiinilla on tässäkin asiassa hyvät
puolet. Tosin tällä viikolla duunissa voi olla vähän vetämätön olo. Viime
syksynä oli mukavaa kun sai keskittyä täysillä urheiluun. Treenit/jumpat ja
muuten leffa pyörimään tai sänkyyn lukemaan kirjaa. Sunnuntaina kyllä uhkailin
Sandelle että jumalauta menen ylempään sarjaan noihin kisoihin kun muutenkaan
mitenkään tärkeät kisat ole. No Sande sitten kaivoi viikonlopun Saksan GP -57kg kaaviot esiin. Tämän jälkeen aloin nöyränä lappaa kanafileitä
suuhun. Ei näillä voimatasoilla taideta sinne päin katsotakaan. Meitsi on kyllä
niiin viiskakkonen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti